Vakuutusyhtiöihin kohdistuvien vakuutuspetosten aiheuttamat vahingot ovat Suomessa vuosittain noin 100 -200 miljoonaa euroa. Vakuutusyhtiöissä onkin töissä vakuutustutkijoita, joiden tehtävänä on estää väärinkäytöksiä ja rikoksia sekä tutkia vakuutuspetoksia. Muutama vuosi sitten nousi julkisuuteen kysymys siitä, että vakuutusyhtiöt kuvaavat salaa asiakkaitaan yhä useammin.
Asiakkaan seuraamisen, valokuvaamisen ja videoinnin tarkoituksena on todistaa, ettei asiakas todellisuudessa ole niin sairas tai toimintakyvytön kuin hän vakuutushakemuksessa on esittänyt. Vaikka vakuutusyhtiöillä on oikeus tarkistaa, ettei asiakas pyri harhauttamaan yhtiötä korvaushakemuksilla, pitäisi tarkistuksen kuitenkin tapahtua asiallisesti ja lainmukaisesti henkilöiden yksityisyyttä ja perusoikeuksia loukkaamatta. Ongelmiksi ovat nousseet erityisesti työkyvyttömyyseläkehakemusten yhteydessä ilmenevät tapaukset, joissa vakuutusyhtiöt ovat hylänneet hakemuksia potilasta kuulematta tai näkemättä. Eläkkeiden hakijat eivät ole päässeet vakuutuslääkärien puheille, jotka katsovat olevansa pätevämpiä arvioimaan tilannetta kuin potilasta hoitava lääkäri.
Rikoslain 24. luvun kuudennessa pykälässä säädetään salakatselun tunnusmerkistöt. Lainkohdan mukaan salakatselua on se, että joku katselee tai kuvaa henkilöä oikeudettomasti teknisellä laitteella kotirauhan suojaamassa paikassa, käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa tai yleisöltä suojatussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella tämän yksityisyyttä loukaten. Suomessa vakuutuslaitosten valvonta kuuluu Vakuutusvalvontavirastolle. Virasto katsoo, että kuvaaminen julkisella paikalla ei ole laissa kriminalisoitu teko.
Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton selvityksen mukaan kyseisiä kuvauksia ja videointeja on tehty ainoastaan vakuutusvilppiepäilyjen tutkimiseksi ja tällöinkin vain yleisellä kadulla tai muulla yleisellä paikalla, eikä esimerkiksi kotirauhaa rikkoen.